Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2011.

Runotorstain haaste: ääni jonka kuulin kodin ulkopuolella

Rähäkkä talojen välissä kertautuu kuin parvi sekoilevia harakoita. On yö ja minusta näkee sen. Lastenvaunuihin sopii juuri ja juuri vauva jolla on vahva karisma. Ei ole kahta sanaa siitä kuinka paljon sinua rakastan ja se sana ei ole kyllä. Kliseet toisensa jälkeen putoilevat, leijailevat, suurenevat kuplaksi jonka sisällä kävelen. Juuri näin, perjantai-iltaa, näen sen juuri nyt.

Runotorstai: koti

Imuri olohuoneessa juoksee edestakaisin, valo on siivilästä tungettua hiekkaa. On monta kotia, asun niistä yhdessä viikonpäivät. Siitä kuinka yksin olen voisi kirjoittaa kirjan, tahdon olla sulle hyvin hellä. Juoksen edestakaisin maratonia, imuria pakoon, seinät ottavat vastaan ja askeleista katoaa ajantaju. Ovikello soi, en odota ketään, odotan kaikkia, elokuva vyöryy sisään ja siinä sitä istun, loppuillan, popkornit syövät sormista tunnon.