Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2019.

Runonevan haaste: Likainen

Pesen mekkoa vedessä, hankaan sen helmoja ja poimuja. Lika lähtee ja leviää, minä olen viittä vaille valmis. Rannalla satukirjan sivut heiluvat tuulessa, Saapasjalkakissa on minulle vieras, mutta aion tutustua siihen kunhan saan mekkoni puhtaaksi. Viikon kuluttua tahtoisin jo luovuttaa; ei tule valmista mekon pesemisestä. Olen alkanut saada seuraajia, uteliaita ohikulkijoita, jotka pysähtyvät katsomaan ja rohkeimmat kysyvät mitä teen. On nälkä, janokin painaa ja väsymys, kädet ovat kylmät ja punaiset. Talvi on tuloillaan, eikö tämä ikinä lopu? Viimein, ensimmäisten lumihiutaleiden putoillessa hiuksiini, olen valmis. Pujotan mekon päälleni, hytisen, mutta olen tyytyväinen. Vahva, voimakas, vahva, voimakas, hyräilen kun astun kiveltä kivelle rantaa pitkin kohti kaupunkia. Olen jo unohtanut miksi mekkoa pesin. Ehkä se liittyi niihin kotibileisiin kolmekymmentä vuotta sitten, kun tulit ja tungit sormesi sisääni vaikka en sitä erityisemmin tahtonut. Näen unia siitä vieläkin, siitä ja