Runotorstain haaste: kappale
Iänikuisessa villapaidassa istut kitarasi kanssa, kirjoitat laulua rakkaudesta, naisesta ja miehestä, vähän niin kuin meistä istumassa kirsikkapuun alla aurinkoisena päivänä. Yöllä ja alasti hiivit keittiöön missä kirjoitan runoa rakkaudesta naisesta ja miehestä, vähän niin kuin meistä sammutat valon ja sanot että nyt nukkumaan. Kissa puskee jalkaani, kehrään, jaloittelen, venyttelen kuin suurempi eläin, tahdon olla osa helminauhaa, jatkumoa, kallistaa pääni tyynylle tai heinikkoon ja saartaa nämä ajatukset valon läpi.