Virtaa
Minusta voisi tulla a) automaalari. Maalaisin kaiken punaiseksi, kukkaiseksi, hilpeäksi, lapselliseksi. Mutta en pidä autoista.
b) Karjapaimen. Ottaisin kiinni pienet sonnit, silittäisin niiden kosteita turpia ja päästäisin ne sitten vapauteen, vapauteen, vapauteen...
c) Lääkärinhoitaja. Laittaisin päälle sievän valkoisen hamosen ja päähän hilkan, auttaisin lääkäriä pelastamaan potilaita ja illan tullen menisin sydän särkyen kotiin. Sillä lääkäri ei rakastaisi minua.
Hän ei rakastaisi minua, koska olisi turhan tärkeä mies, vailla kykyä tulla minun unelmiini. Hänellä olisi känsiä kädessä, niin kovasti hän hoitaisi potilaita, mutta omaa sydäntään hän ei osaisi parantaa. Ja vaikka minä puhuisin hänelle kukkasin ja helein kielin, ei hän pehmenisi, ajaisi vain pois mersulla tai bemarilla tai volvolla, tukkisi ajotiet kuin kova rasva verisuonet.
Haluan antaa teille salaisuuden: piirrän sen tähän lapsuuden sottaisilla tusseilla, samalla väriä lipsuu yli minun sormiini ja yhä käsivarsiin ja kaikkialle ympäri kehoa, napaan asti. Napa kiehuu yli väristä, ja minä heilun hula-hulaa, otan kiinni ne puuttuvat lapsuuden vuodet, hukutan murheet hattaraan, potkin vauhtia karuselliin pitkillä, pitkillä jaloillani. Eikä minulta mitään puutu, olen kasvionsa täyteen saanut biologi, tähtensä löytänyt astronautti, karinsa välttänyt merimies ja aina aina aina valmiina sotaan.
Seis!
Tässä maassa ei sodita. Täällä poltetaan rauhanpiippua ja heilutellaan valkoista lippua. Vastustajalle annetaan tekohengitystä ja sitten suudelmia, huolehditaan nesteytyksestä ja liimataan rakkoihin laastareita. Opetetaan lapsille että keskustelemalla ratkotaan pulma, väännetään ehkä kättä, mutta ei sodita. Sukupolvi sukupolvelta aurinko leviää ja vesi nousee, emme ehkä ehdi pakoon, mutta yritys hyvä kymmenen. Me lauletaan ja nauretaan ja mennään naimaan ja naimisiin, huojutaan ja juovutaan ja halataan puita.
Itseni kanssa leikin hippaa. Sinun kanssasi olen automaalari, karjapaimen, lääkärinhoitaja. Olen kaikkea mitä tarvitset. Olen rannikon korkein ja kirkkain majakka, olen potkupallo ja sata maaliin johtavaa syöttöä, olen kaunis, iloinen ja luotettava, olen älykäs, itsestään huolta pitävä blondi, jonka rintojen väliin voit työntää pääsi. Ja sormusta minä en tahdo, tahdon käärmeenpäätatuoinnin arkaan paikkaan.
Ja nyt minä toivotan teille hyvää loppuelämää! Tämä on näiden treffien loppu.
b) Karjapaimen. Ottaisin kiinni pienet sonnit, silittäisin niiden kosteita turpia ja päästäisin ne sitten vapauteen, vapauteen, vapauteen...
c) Lääkärinhoitaja. Laittaisin päälle sievän valkoisen hamosen ja päähän hilkan, auttaisin lääkäriä pelastamaan potilaita ja illan tullen menisin sydän särkyen kotiin. Sillä lääkäri ei rakastaisi minua.
Hän ei rakastaisi minua, koska olisi turhan tärkeä mies, vailla kykyä tulla minun unelmiini. Hänellä olisi känsiä kädessä, niin kovasti hän hoitaisi potilaita, mutta omaa sydäntään hän ei osaisi parantaa. Ja vaikka minä puhuisin hänelle kukkasin ja helein kielin, ei hän pehmenisi, ajaisi vain pois mersulla tai bemarilla tai volvolla, tukkisi ajotiet kuin kova rasva verisuonet.
Haluan antaa teille salaisuuden: piirrän sen tähän lapsuuden sottaisilla tusseilla, samalla väriä lipsuu yli minun sormiini ja yhä käsivarsiin ja kaikkialle ympäri kehoa, napaan asti. Napa kiehuu yli väristä, ja minä heilun hula-hulaa, otan kiinni ne puuttuvat lapsuuden vuodet, hukutan murheet hattaraan, potkin vauhtia karuselliin pitkillä, pitkillä jaloillani. Eikä minulta mitään puutu, olen kasvionsa täyteen saanut biologi, tähtensä löytänyt astronautti, karinsa välttänyt merimies ja aina aina aina valmiina sotaan.
Seis!
Tässä maassa ei sodita. Täällä poltetaan rauhanpiippua ja heilutellaan valkoista lippua. Vastustajalle annetaan tekohengitystä ja sitten suudelmia, huolehditaan nesteytyksestä ja liimataan rakkoihin laastareita. Opetetaan lapsille että keskustelemalla ratkotaan pulma, väännetään ehkä kättä, mutta ei sodita. Sukupolvi sukupolvelta aurinko leviää ja vesi nousee, emme ehkä ehdi pakoon, mutta yritys hyvä kymmenen. Me lauletaan ja nauretaan ja mennään naimaan ja naimisiin, huojutaan ja juovutaan ja halataan puita.
Itseni kanssa leikin hippaa. Sinun kanssasi olen automaalari, karjapaimen, lääkärinhoitaja. Olen kaikkea mitä tarvitset. Olen rannikon korkein ja kirkkain majakka, olen potkupallo ja sata maaliin johtavaa syöttöä, olen kaunis, iloinen ja luotettava, olen älykäs, itsestään huolta pitävä blondi, jonka rintojen väliin voit työntää pääsi. Ja sormusta minä en tahdo, tahdon käärmeenpäätatuoinnin arkaan paikkaan.
Ja nyt minä toivotan teille hyvää loppuelämää! Tämä on näiden treffien loppu.
Kommentit