Se oli se lauantai-ilta kun vesi piiskasi ja myrsky soi. Otit auton ja vähän viiniä, lähdit, matkamies. Siitä kuinka ruska maalasi et huomannut mitään, siitä kuinka radio pauhasi et kuullut mitään. Aikeesi oli selvä, pääsi ei, tänään olisi viimeinen päivä. Otit vauhtia moottoritiellä, koska tulisi vastaan se suurin mahdollinen rekka, viimeisistä viimeisin? Tuskin muistat hengittää ja kyyneleet! Ajat kunnes tie loppuu, autot loppuvat, ja on vain hetki. Avaat oven, kuinka jalkasi tutisevatkaan. Istut maailman reunalle, sytytät tupakan, tämä on elämän, ei kuoleman päivä.
Struktuuri on hajonnut: rajat rajat rajat rajat ovat aina olleet vaikeita hahmottaa hassua että sinä niitä rakennat rajat rajat rajat rajat tänä iltana etsin taas patjaa kallistaa päätä hassua että osaat laittaa tyynyliinan juuri oikein siitä minä aina otan turpaan että mikä on OIKEIN? Runoto
Kommentit