Runotorstai: Kääntöpiste
Se oli se lauantai-ilta kun vesi piiskasi ja myrsky soi. Otit auton ja vähän viiniä, lähdit, matkamies. Siitä kuinka ruska maalasi et huomannut mitään, siitä kuinka radio pauhasi et kuullut mitään. Aikeesi oli selvä, pääsi ei, tänään olisi viimeinen päivä. Otit vauhtia moottoritiellä, koska tulisi vastaan se suurin mahdollinen rekka, viimeisistä viimeisin?
Tuskin muistat hengittää ja kyyneleet! Ajat kunnes tie loppuu, autot loppuvat, ja on vain hetki. Avaat oven, kuinka jalkasi tutisevatkaan. Istut maailman reunalle, sytytät tupakan, tämä on elämän, ei kuoleman päivä.
Tuskin muistat hengittää ja kyyneleet! Ajat kunnes tie loppuu, autot loppuvat, ja on vain hetki. Avaat oven, kuinka jalkasi tutisevatkaan. Istut maailman reunalle, sytytät tupakan, tämä on elämän, ei kuoleman päivä.
Kommentit
hevosen tuoksu, hörähdys
Satulan narina ja
valjashuoneen tuoksu
Nuoruus ja hulluus
elämän valinnat
jättäminen
Ystävä kaukaisuudesta
Mamma