Apulainen
Runokissa Saima avustaa kirjoittamisessa.
Runotorstain kuvahaaste
Kun silität selkääni ummistan silmäni ja näen tummassa vedessä nauravia kaloja. Kuinka tässä näin kävikään, kuinka sopivasti letitymme toistemme ympärille. Haukkaamme samaa omenaa eikä se ole synti. Huone soi lohduttavaa ja unohdan vuoden ja siihen liittyvät kuukaudet, päivät. Pieni kuolema ja pieni ikuisuus, vallattuja vuorenhuippuja. Jatkakaamme kiipeämistä pitkään, kunnes vuoret puolittuvat, tasaantuvat ja on vain lämmintä merta kellua ja niittyjä kukkia.
Kommentit