Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2016.

Runotorstain haaste: kuvajainen

Silmissäsi näen siemenen
olet iso poika jo
kirjoitat,
ja minä näen siinä huumoria
olet isäsi lapsi
minulla lainassa
kaikesta voi kuulla keskeneräisyyden
hauraasti katkeavat sukupolvet

Tänään pukeudut täti Monikaksi
ja näin heiluu pylly, pylly heiluu näin
se herättää huomiota
itkulla tulet ja naurulla lähdet
tämän maailman huolet eivät ole sinua varten
piilotan laukkuusi tikkarin
sillä pärjäät tämän päivän
huomenna teen voileivän
jos jaksan
ikuistan sinut valokuvaan
kerron sadun karhusta,
piirrän kuvan rauhasta
laulat, eikä sanoja tarvita

Kaiken tämän annat
kaiken tämän otan vastaan
käytän sinua materiaalina
mielikuvituspoikani

Runotorstain haaste: päämäärä

Kahden ihmisen välillä kohtu keinuu kauniisti
se on täytetty pehmoleluilla
mies polttaa tupakkaa
nainen kääntyy pois
uuden kahvikoneen korahdus
valkoisilla seinillä varjo,
lupaus jostakin paremmasta

Nainen paistaa päivällistä
mies avaa viinin,
juhlahetken voi haistaa kaukaa
asian vierestä he puhuvat
pehmolelut potkivat kylkeen
sattuu
mahtavaa olisi laittaa tissi suuhun
miehen silmissä laiha lohtu

Sunnuntaina he kaivavat haudan
yhden päivän itkevät
tiistaina leikitään taas kotia
mahdotonta tietää kuka tämän kisan voittaa
laittaa pisteen tarinalle joka hohkaa pimeyttä

Puistossa lapset juoksevat karkuun
lehti putoaa maahan, nainen polvilleen
jos oikein ponnistaa, voi nähdä nallen pään jalkojen välistä
kivi osuu poskeen, kyynel seuraa perässä
hapertunut mummo istuu penkillä
voi aikoja, voi tapoja

Selvää on että hellyys on helppo pakotie


Runotorstain haaste: kirkas

Ensimmäinen kirkas ajatus: olen vieras omassa talossani Olen ostanut sohvan ja sängyn ja taulun ja telkkarin käyttänyt samaa hammasharjaa kuin ennenkin mutta sinä puutut, sinun ainainen suutelunhalusi ja rumat urheilusukkasi, palava halusi kahviin aamulla, karvainen selkäsi ja pilkottava kaljusi, tahdoton hyräilysi elokuvan alkaessa
Istun matolle ja toivon että se olisi lentävä saduista ottaisin muutakin: prinsesssan unesta raukeuden ja korskeat sotamiehet Täytän vallihaudan, letitän yksinäisyyden ja nirhaan sen poikki
Kaunis uusi kampaus, sinä huutaisit  Melkoinen matka, minä vastaisin  pidättelisin halua kaataa kirjahylly päällesi, kiehuva vesi käsillesi, sekoittaa pillereitä juomaasi
Minä kuoriudun kohta, tahdon tehdä sen arvokkaasti kuin kuiskaus metsässä katson onko sillä sinun silmäsi ja minun nenäni
Vain sinä puutut




Runotorstain haaste: aura

Sinun ympärilläsi hehkuu vihreää
olet riisuttu, balettitanssija ilman tutua
en ole ensimmäinen joka yrittää sinua lukea
kävelemme sen rapistuneen talon puutarhaan
levittäydyt kukkien ylle sumuna ja valona
ojennat kätesi ja jalkasi leveämmälle kuin puut juurensa
on tavallinen perjantai, suu haukkaa omenaa
mustelmat poskissa kuin rupiset muistot
haluan sinulle palasen rakkautta
kiiltokuvakissanpojat leikkimään lankakerillä kämmenillesi

Miten päin tätä sadetta oikein pidetään, sinä ihmettelet
minulla ei ole vastausta
avaan lähimmästä kirjasta sivun 17
tavuja on liikaa, suljen nopeasti silmäni
olet kaivanut repustasi joutsenen
ojennatte kaulojanne kohti huomista, hengitän vielä eilistä
kieltäydyn roolista jonka haluat minun ottavan
hankalasti taipuvat sanat joilla kuvaisin sinua
niinpä sanon ensimmäiset jotka mieleeni tulevat:
kiihdytysajo,
laskuvarjo,
sirkushevonen ja
kahlittu ovi