Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2009.

RUNODIALOGI VALLILAN KIRJASTOSSA

Kuva
Esikoisrunoilijat Kati Neuvonen ja Timo Salo etsivät joulurauhaa ja vastustavat Vallilan kirjaston sulkemista!

Kirjat on vaihdettu, joten Kati lukee Epätietokirjaa (ntamo 2009) ja Timo Salo NAKUa (poEsia 2009) Vallilan kirjastossa sunnuntaina 20.12.2009 klo 14.

Olet lämpimästi tervetullut kuuntelemaan ja keskustelemaan!


***********************

Epätietokirja on runollisia aforismeja tai aforistisia runoja - tai sitten ei, emme ole varmoja. Timo Salo on syntynyt 1973, opiskellut arkkitehtuuria ja filosofiaa.

***********************

NAKUn puhuttelevissa proosarunoissa nainen-on-vallaton ja reunoista mennään yli. Rakkaudesta on kyse, tietenkin. Kati Neuvonen (s. 1975) on opiskellut kirjoittamista mm. Kriittisessä Korkeakoulussa ja Oriveden Opiston kesäkursseilla.

Runotorstain Joulukuu

Pysähtynyt (Linnanmäki)

Kun ratsastaa tarpeeksi syvälle metsään unohtaa miten polkuvie,
muistot livahtavat ulos korvista, pakkaseen on moni hukkunut,
ryssänmäeltä kirkko poltettu jo ajat sitten, kun ajat olivat mitä olivat.

Mitä ne olivat ne ajat,
ajat on, ajat?

Kuskin penkillä rystyset valkoisena,
takana nenä, helmat kuin lumi-
kuningattaren häät, jääprinsessan pakarat,
kakarat tienvarsilla suut auki ja
lihakset hevosen hikeä, höyryä,
jympsy ja piruetti

Minä hengitän sinua sisääni isä
tukkasi samaa väriä
kartta, hius, joki
kirkko, mylly, kivi

Ja sinä siellä joka lakaiset aina vaan uusia lumia ja uusia lumia
ota kädestä kiinni, juostaan
mäkeen karkuun
pyllymäkeen
auki, mäkeen!

Sininen ja valkoinen

On runon nimi. On runolla nimeä. On on on.
Joskus olen off. Usein valot on, off.
Puoli neljältä tuli pimeä, harmaa, pimeä,
joulukadusta puuttuu puolet ja hangelta mittaa,
mit-taa! Ti-ti-taa, voimmeko koskaan oikein ymmärtää,
voimmeko olla silti ystäviä, vilkutella viereisiin kaupunkeihin, maihin, mantereisiin. Manner. Kaksi mannerta. Kaksi viisasta vaarallista kumaraa profiilia. Sointuvaa ja alaspäin viettävää suun kaarta. Istutan suun tilalle veneen, purjeveneen, laivan, kaarnalaivan, säilytä nykyinen muoto. Säilytä ny-kyi-nen muoto. Kyinen muoto! Kuinka sihisee, kuinka se astelee majesteettisesti polun vierustaa, heinälle näyttää kieltä, kieltä tarvitaan pistämiseen, miekkaamiseen, kalpa, säilä, kalpa, floretti, maski. Teatterille maski on välttämätön hätävara, ja kyllä kelpaa pellelle nenää näyttää, pitkää nenää, punaista, nyt on sesonki, Petteri aina niin nälkäinen, pukilla reessä työtä, ja tontuilla pienet kädet.


Runotorstain haaste