Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2015.

Lämpö I

Joskus turkissa on kuuma, silloin raavin sitä pois kynsillä jotka ovat uskollisesti punaiset. Usein myös suuni on punainen, varsinkin parittelun jälkeen se tiputtaa kuin räystäs keväällä pisaroita. Eräs miehistä yritti teipata sen kiinni, mutta silloin minä purin ja hän hävisi, tuhkana tuuleen, laivana ulapalle, pilvenä puiden ylitse. Turkki on painava kantaa, sen alla korkokengät saavat maahan aikaan mustelmia joita seuraamalla minut voi löytää. Onneksi olen vikkelä, osaan väistellä tarpeen mukaan puiden taakse, talojen rappuihin, ihmisvilinään eikä kukaan, kukaan, kukaan saa minua tanssimaan pillinsä mukaan. Osaan olla kuin näkymätön, osaan pujotella kaupunkiviidakossa, aistit valppaana, valmiina piiloutumaan pienestäkin vihjeestä. Se vihje voi olla: mies silmästä silmään, partaveden röyhkeä tuoksu, muka vahingossa kosketus kadulla tai naapurin vihainen ääni seinän takaa. Pako on kalpea aavistus siitä mitä minä osaan, jahti jo vahvempi ja parittelu, se ei enää ole aavistus, se o

Runotorstain haaste:vanne

Vaaleanpunavalkoinen hulavanne ympärilläni tanssii, minä keinutan ja vatkaan lanteitani, tyttö susiturkissa. Takapihan kivetyksellä, nurmikolla, kadulla ja koulun pihalla, se olen minä joka voittaa, sadan jälkeen kukaan ei jaksa enää laskea. Osaan minä ruutuakin hypätä, mutta en yhtä hyvin, ja heittää palloa ja kertoa vitsejä, mutta en mitään yhtä hyvin kuin pyörittää hulavannetta. Joskus haluaisin mennä sen kanssa nukkumaan, tai saunaan, tai uimahalliin, mutta siinä vaiheessa äiti sanoo ei, isä sanoo ei, sisko sanoo oletko hullu ja veli nauraa partaansa jota ei ole, pelkkiä haituvia vasta. Minullekin kasvaa jo sudenkarvaa, metsässä minä huhuilen ja etsin laumaani (onko tässä maailmassa muitakin yksinäisiä susia?). Päivä alkaa alusta, ja taas minä nauran ja itken ja ulvonkin vähän.