Runotorstain haaste: kappale

Iänikuisessa villapaidassa istut kitarasi kanssa,
kirjoitat laulua rakkaudesta,
naisesta ja miehestä, vähän niin kuin meistä
istumassa kirsikkapuun alla aurinkoisena päivänä.

Yöllä ja alasti hiivit keittiöön
missä kirjoitan runoa rakkaudesta
naisesta ja miehestä, vähän niin kuin meistä
sammutat valon ja sanot että nyt nukkumaan.

Kissa puskee jalkaani, kehrään,
jaloittelen, venyttelen kuin suurempi eläin,
tahdon olla osa helminauhaa, jatkumoa,
kallistaa pääni tyynylle tai heinikkoon
ja saartaa nämä ajatukset valon läpi.

Kommentit

AilaKaarina sanoi…
Tykkäsin kovasti, hieno tunnelma!
Krista Mäki sanoi…
Ihana! Varsinkin viimeinen rivi, sulan!
- Krista
vuorellakasvavapuu.blogspot.com
Kati Neuvonen sanoi…
Kiitos kommenteista!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runotorstain haaste: Syksyn sävel

Runotorstain haaste: ensilumi

Runotorstain haaste: märkä