Ainoa mitä voin ajatella

-
Hän on tuntematon ja kävelee vieraita reittejä. Hän saa aavistuksen minussa kasvamaan ja sulamaan uusissa unissa, laskemaan jotakin minussa, esiripun, sen painavan punaisuuden. Olen hengittämättä ja sen voi kuulla.


Runoto.

Kommentit

arleena sanoi…
Häkellyttävä kohtaminen.
13. toukokuuta 2010 klo 22.07
erikeeper sanoi…
Naurattaa tuo sun "nyt tuli sanomista"... naurattaa niin että unohdin mitä mun piti sanoa runostasi..

Pidin kuitenkin. Ja aavistus vaan kasvaa!
14. toukokuuta 2010 klo 16.52
Ilona Tammi sanoi…
"Olen hengittämättä--" tekee runon entistä tramaattisemmaksi ja vielä kun "--sen voi kuulla" hengittämättömyyttä kestää kauan, joten ollaan samoissa sfääreissä kun Eino Leino "--peto kuoleva hiivin."
15. toukokuuta 2010 klo 1.17
Oh-show-tah hoi-ne-ne sanoi…
"...Olen hengittämättä ja sen voi kuulla..."
Hienoa! Tuon taitolaji jota voi harrastaa Ultima Thulessa.
16. toukokuuta 2010 klo 9.35
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runotorstain haaste: runo yhdellä kirjaimella

-
Hamuilen hihaasi, haa, hevosten huoleton hännän heilutus helteessä. Hep, haluan, himoan hitaasti huuliasi, hyväillä hikistä hauistasi. Huoh, hallitsematonta. Hikkaan hihitellen. Hillitöntä, huumaavaa, hurjaa, hullua! Huudetaan heinien heiliessä, helteestä heikkona. Hukutetaan haavat, heitetään huolet, haudataan hirveät, heikot. Haaveillaan, hassutellaan. Hae harmaasta halkeama, hiivitään halvaantumatta. Hallaa, heittää heilani, hullu! huhuilen hukassa. Hellurei, hei hekumaa.
Lue lisää

Runotorstain haaste: olennainen

-
Tärkeää ei ole se miltä näytät vaan se miltä sinusta tuntuu, nainen ajattelee ja katsoo peiliin. Punaiset hiukset kiertyvät ja takertuvat, mies katsoo häntä takaapäin, on kuin aina sunnuntai. Rakastellaan, he sanovat yhtäaikaa, nauru kulkee samaa rataa, sänky on pesä ja lintujen koti. Lapset leikkivät pihalla, on hiljaista, on satua ja toiselle aikaa. Iholla on toisen ihoa, ohutta nahkaa, kaipaus ei ole tämän päivän vieras. Kuinka he hengittävätkään, kuinka he unohtavat että kohta kotiin tulee toinen mies ja kaukana odottaa toinen nainen ja toiset lapset, kuinka heillä on aikaa vain tämä puoli tuntia. Tämä ei ole rakkautta, mies ajattelee, tämä on rakkautta, nainen ajattelee, mutta ei sillä ole väliä. Huipulla he katsovat toisiaan silmiin, ensi viikko tulee, mies tulee, ja he aloittavat taas kaiken alusta.
Lue lisää