On runon nimi. On runolla nimeä. On on on. Joskus olen off. Usein valot on, off. Puoli neljältä tuli pimeä, harmaa, pimeä, joulukadusta puuttuu puolet ja hangelta mittaa, mit-taa! Ti-ti-taa, voimmeko koskaan oikein ymmärtää, voimmeko olla silti ystäviä, vilkutella viereisiin kaupunkeihin, maihin, mantereisiin. Manner. Kaksi mannerta. Kaksi viisasta vaarallista kumaraa profiilia. Sointuvaa ja alaspäin viettävää suun kaarta. Istutan suun tilalle veneen, purjeveneen, laivan, kaarnalaivan, säilytä nykyinen muoto. Säilytä ny-kyi-nen muoto. Kyinen muoto! Kuinka sihisee, kuinka se astelee majesteettisesti polun vierustaa, heinälle näyttää kieltä, kieltä tarvitaan pistämiseen, miekkaamiseen, kalpa, säilä, kalpa, floretti, maski. Teatterille maski on välttämätön hätävara, ja kyllä kelpaa pellelle nenää näyttää, pitkää nenää, punaista, nyt on sesonki, Petteri aina niin nälkäinen, pukilla reessä työtä, ja tontuilla pienet kädet. Runotorstain haaste
Kommentit
Pidin kuitenkin. Ja aavistus vaan kasvaa!
Hienoa! Tuon taitolaji jota voi harrastaa Ultima Thulessa.