keskiviikko, 8. syyskuuta 2010

Runotorstain haaste: Ilo

Eräässä kaupungissa oli niin iloinen mies, että hänet vietiin vaarallisena vankilaan ja siellä hän sitten naureskeli. Ilo oli niin tarttuvaa, että kaikki vangit hohottivat, vanginvartijat hohottivat ja riemu oli kaikilla katossa. Tulipa sitten suru, suru teki enkelin eteiseen ja irrotti siltä siivet, miten voi siivetönnä lentää suru, miten olla ilo? Nopeasti, nopeasti kaikki pakenivat, juoksivat iloa karkuun, surua karkuun, jokainen oman elämänsä seppä, vaarallista on liikaa kokea.

2 kommenttia:

Railaterttu kirjoitti...

Joskus todella miettii, kuinka suhtaudumme toisten iloon. Leikataan lentävältä linnulta tai enkeliltä siivet ihan vain siksi...koska

Ilona Tammi kirjoitti...

tuntuipa alkuriveiltä tutun oloiselta - no lukipas siellä NAKU

Vieläkin surettaa iloisen miehen puolesta