Runotorstain haaste: Ilo

-
Eräässä kaupungissa oli niin iloinen mies, että hänet vietiin vaarallisena vankilaan ja siellä hän sitten naureskeli. Ilo oli niin tarttuvaa, että kaikki vangit hohottivat, vanginvartijat hohottivat ja riemu oli kaikilla katossa. Tulipa sitten suru, suru teki enkelin eteiseen ja irrotti siltä siivet, miten voi siivetönnä lentää suru, miten olla ilo? Nopeasti, nopeasti kaikki pakenivat, juoksivat iloa karkuun, surua karkuun, jokainen oman elämänsä seppä, vaarallista on liikaa kokea.

Kommentit

Railaterttu sanoi…
Joskus todella miettii, kuinka suhtaudumme toisten iloon. Leikataan lentävältä linnulta tai enkeliltä siivet ihan vain siksi...koska
8. syyskuuta 2010 klo 19.20
Ilona Tammi sanoi…
tuntuipa alkuriveiltä tutun oloiselta - no lukipas siellä NAKU

Vieläkin surettaa iloisen miehen puolesta
8. syyskuuta 2010 klo 23.25
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runonevan haaste: Meditaatio

-
Veden äärellä aallot tulevat kohti ranta katoaa istun ja hengitän lokki lentää taivaan poikki silmät kiinni kuulen sen nauravan yksin niin kuin minäkin vatsani kohoaa kevysti sisään ja ulos viime yönä sinä teit samaa näin tähtiä katon läpi
Lue lisää

Hassu

-
Struktuuri on hajonnut: rajat rajat rajat rajat ovat aina olleet vaikeita hahmottaa hassua että sinä niitä rakennat rajat rajat rajat rajat tänä iltana etsin taas patjaa kallistaa päätä hassua että osaat laittaa tyynyliinan juuri oikein siitä minä aina otan turpaan että mikä on OIKEIN? Runoto
Lue lisää

Runotorstain haaste: kaamos

-
Nainen kastaa siveltimensä kaamokseen, tulos on mustaa ja harmaata. Taulu on liian aikainen sana, ensimmäiset vedot antavat lupauksen. Työhuoneen lattialla koira heiluttaa häntäänsä, itseään, käy sitten makaamaan vatsa ylöspäin. Pikkuhiljaa kaamos täyttää tilaa, on vaikea nähdä ilman taskulamppua ja se naiselta puuttuu. Seinistä kiinni pitäen hän poistuu, ulkona on vähän niin kuin valoa. Koskematon, seisahtunut marraskuu, ja koira kusee maiseman kiinni.
Lue lisää