Kuka keitti kukkakaalit

Sormet murtuvat kuin perhosen siivet, mieli murtuu kuin pisara ikkunaa vasten, minä seison kauempana ja katselen. Ulkopuolella on kylmää, piirin sisällä lämmintä, mutta tukahdus voi tulla. Syön kaikkea suklaista, se tuo lohdun ja vie tajun, mukava olisi nähdä pihalla lintuja. Punatukkainen poika ampuu ritsalla kaikkea liikkuvaa, minä pysyn piilossa, turvassa. Samaa maata, eri rotua. Samaa rotua, eri maata. Voimaa toisivat eläimet ja mitä kaikkea niihin liittyy, ruokkiminen, ulkoileminen, paijaaminen. Tylsää olisi pitää riitaa kadulla, ihmiset katsovat ja ovat mieltä. Haluaisin tietää Jeesuksen viimeisestä viikosta, kuka keitti kukkakaalit ja kaatoi ketsupit. Normaalista poikkeavaa on kuka kissan häntää nostaa, se en ollut minä, se olin minä, en muista kuka.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runotorstain haaste: kirkas

Runotorstain haaste: aura

Runotorstain haaste: ensilumi