Runotorstain musahaaste: April

-
Pitkä alkusoitto kuin huhtikuun venyvä luminen kesän odotus. Naisen sivellin maalaa mustaa eikä peto anna periksi, muriseva pantteri hahmottuu, naisen melkein pelokas käsi ei voi lopettaa. Pedolle tulee ystävä, naamio nimeltä kuolema ja sitäkös nainen vasta pelkääkin. Uhmakas on katse, uhmakas käsi, maalaus valtaa seinää, peto ja naamio kasvavat eikä kevät anna armoa. Sängyssä nainen makaa ja antaa itkun tulla, yö on liikaa, sen voi haistaa eikä nurkan takana viheltävä uusi vuodenaika anna toivoa. Peto ja naamio, nälkäiset viholliset, syövät sivellintä, rouskuttavat, niin on oltava ja nainen antaa periksi. Tulkaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runonevan haaste: Meditaatio

-
Veden äärellä aallot tulevat kohti ranta katoaa istun ja hengitän lokki lentää taivaan poikki silmät kiinni kuulen sen nauravan yksin niin kuin minäkin vatsani kohoaa kevysti sisään ja ulos viime yönä sinä teit samaa näin tähtiä katon läpi
Lue lisää

Hassu

-
Struktuuri on hajonnut: rajat rajat rajat rajat ovat aina olleet vaikeita hahmottaa hassua että sinä niitä rakennat rajat rajat rajat rajat tänä iltana etsin taas patjaa kallistaa päätä hassua että osaat laittaa tyynyliinan juuri oikein siitä minä aina otan turpaan että mikä on OIKEIN? Runoto
Lue lisää

Runotorstain haaste: kaamos

-
Nainen kastaa siveltimensä kaamokseen, tulos on mustaa ja harmaata. Taulu on liian aikainen sana, ensimmäiset vedot antavat lupauksen. Työhuoneen lattialla koira heiluttaa häntäänsä, itseään, käy sitten makaamaan vatsa ylöspäin. Pikkuhiljaa kaamos täyttää tilaa, on vaikea nähdä ilman taskulamppua ja se naiselta puuttuu. Seinistä kiinni pitäen hän poistuu, ulkona on vähän niin kuin valoa. Koskematon, seisahtunut marraskuu, ja koira kusee maiseman kiinni.
Lue lisää