Runotorstain haaste: märkä

Kaunis on ihosi, kaunis kätesi liike
kun aamulla herätät minut,
sulana vahana valuvan,
halusta hullusta halkeavan.
Niin kuin puut kasvavat ylöspäin
taivun minäkin sinua kohti,
lipaiset huuleni irti,
naulaat ne voitonmerkiksi sänkysi päätyyn.
Minä tihkun ja katoan,
lakoan edessäsi,
puhtaan viljan värinen nainen,
pellosta suoraan repäisty,
tähän maailmaan, ankaraan
muottiin ahdettu ihmisen muotoinen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runotorstain haaste: Syksyn sävel

Runotorstain haaste: hulina