Viesti

Kun ei ole lapsia, on tämä hiipivä odotus ja tuskankaltainen ikävä. Alkaa laittaa viestejä pulloihin yhdessä munasolujen kanssa ja laskea ne rannalta veteen sopivien aikataulujen mukaan. Käperryn heinien sekaan odottamaan vastausta, pullopostia maailmalta, ehkä pientä hedelmöitystä, alkiota, vauvaa joka kelluisi luokseni ja sanoisi "äiti". Minä lakkaisi olemasta ja olisi vain kaunein sana kaikkien huulilla, pehmeä "äiti" ja minä itkisin ja nauraisin enkä menisi maanantaina töihin. Rintani pullistuisivat ylpeydestä ja maidosta, vauva tulisi ulos pullosta ja imisi minua kuin sientä kuivaksi. Kuka on isäsi, minä ehkä miettisin, siellä kaukana, merten takana.


Runoto

Kommentit

helanes sanoi…
Onneksi nuo tunnot, miehiset kylläkin, jo himmenneet.
John sanoi…
Tämmöisen ukon sait ihan sanattomaksi, monestakin syystä.
Ari sanoi…
Todenmakuisia toiveita. Toivotaan että näin käy!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runonevan haaste: Meditaatio

Sininen ja valkoinen