Äiti, tuu ikkunaan, täällä huutaa minäminäminä,
ja äiti tulee, pimpsaa roikkuva hameinen äiti
työntää tissiä suuhun yhä uusille ja uusille sukupolville,
ikuinen, ikuinen nainen.
Minä olen osa ketjua, jossain siellä minäkin olen roikkunut nisässä
nyt minusta on tullut henkilö, tärkeä henkilö, aikuinen henkilö,
aika kultaa muistot, silloin soitan kukkaiskieltä kotiin,
unohdan suurimmat murheet ja syyt niiden takana
5 kommenttia:
Äiti, tuu ikkunaan, täällä huutaa minäminäminä"
hauskasti sanottu!
Osa ketjua, mutta jokainen lenkki voisi kai olla hiukan erilainen, niin ketjukin näyttäisi hauskemmalta.
Kukkaiskieli voi kertoa myös sydämen avartumista.
Moni ketju myös katkeaa
Ensimmäinen säkeistö oli mainio! Toinen ehkä selittelee liikaa mun makuuni mutta hieno runo!
Tästä tuli suru sekä uhrautuvien, eläimellisten äitien että itsekeskeisten lasten takia. Aikuisena luulen tunnistavani tuon kukkaiskielen, ja alakulon siitäkin.
Lähetä kommentti