Runotorstain haaste:!

Äiti, tuu ikkunaan, täällä huutaa minäminäminä,
ja äiti tulee, pimpsaa roikkuva hameinen äiti
työntää tissiä suuhun yhä uusille ja uusille sukupolville,
ikuinen, ikuinen nainen.

Minä olen osa ketjua, jossain siellä minäkin olen roikkunut nisässä
nyt minusta on tullut henkilö, tärkeä henkilö, aikuinen henkilö,
aika kultaa muistot, silloin soitan kukkaiskieltä kotiin,
unohdan suurimmat murheet ja syyt niiden takana

Kommentit

Ari sanoi…
Äiti, tuu ikkunaan, täällä huutaa minäminäminä"

hauskasti sanottu!
pasanen sanoi…
Osa ketjua, mutta jokainen lenkki voisi kai olla hiukan erilainen, niin ketjukin näyttäisi hauskemmalta.
Kukkaiskieli voi kertoa myös sydämen avartumista.
helanes sanoi…
Moni ketju myös katkeaa
erikeeper sanoi…
Ensimmäinen säkeistö oli mainio! Toinen ehkä selittelee liikaa mun makuuni mutta hieno runo!
Lachesis sanoi…
Tästä tuli suru sekä uhrautuvien, eläimellisten äitien että itsekeskeisten lasten takia. Aikuisena luulen tunnistavani tuon kukkaiskielen, ja alakulon siitäkin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runonevan haaste: Meditaatio

Sininen ja valkoinen